Kennel Nugadogin

Tällä sivulla haluan kuvin ja muutamin sanoin muistaa elämässäni vaikuttaneita ja tutuksi tulleita nelijalkaisia ystäviä, jotka ovat siirtyneet luotamme pilven reunalle. Jokainen niistä on paikkansa sydämessäni ansainnut, eivätkä ne lähde muistoistani koskaan. Tunnen suurta ikävää, haikeutta ja kunnioitusta, mutta myös iloa siitä, että olen voinut nämä mahtavat eläimet tuntea.

Nugadogin Aquila, "Prima"
Syntyi 13.9.1997 Kuoli 3.3.2010
Omistaja: Katariina Mäkinen, Merikarvia

On tullut aika kirjoittaa Priman nimi tälle haikealle sivulle. Pikkupennusta näihin päiviin läheiseksi tuntemani koira on poissa. Enkä saa haikeudeltani sanottua mitään järkevää. Jää hyvästi Prima... olethan joskus vastassa siellä... :`(

Illalla kun Pohjoisen taivas tummuu,
yksi tähti siellä kirkkaimpana loistaa,
se olethan sinä siellä kuiskaten:
"Enhän mennyt minnekään,
nyt seuraan täältä teidän elämää."

My heart is like a river Rebecca Lavelle

Aaro Omistaja : Jari Tähkänen
Arvioitu ikä kuollessa noin 12 vuotta

Jari pelasti joskus hirvimetsällä tämän hurmaavan hirvikoiraherran ns. haulikon piipun edestä. Aaro sai Jarin ansiosta näin monta hyvää koiran elämänvuotta lisää. Koskaan emme saaneet tietää herran virallista ikää, ja saatoimmekin sitä vain arvailla. Lopulta tämä luonteeltaan vaatimaton mutta iloinen herra joutui taipumaan vakavan sairauden edessä. Se nukkui pois kauniisti Rikun ja minun rapsutellessa sen pörröistä turkkia...

Hoffilove`s Ironman
Omistajat: Taina ja Markku Kaasalainen
Syntynyt 18.3.1999, kuoli 25.7.2009

Tervakoskiviikonlopulta kotiin ajaessani sain soiton itkuiselta ystävältäni. Heidän koiransa upea isä, Hoffilove`s Ironman oli kuollut yöllä.

Minulla ei ollut sanoja, joita olisin osannut oikein asetella... Enkä löydä niitä nytkään. Tunnen niin voimakkaana sen surun, jota Ronin perheessä näinä päivinä käydään läpi. Ja kaipauksen, joka haluaisi vielä kuulla kumean haukun. Rakkaan, kumean haukun, joka on nukkunut ikiuneen. Menetys on valtava.

Vaikka me olemme murheissamme, ja kaipaamme tuota väistämättömän valloittavaa poikaa, emme saa unohtaa, kuinka paljon hyvää se jätti jälkeensä, ja tulee vielä jättämään poikiensa sekä tyttäriensä kautta. Rakkaudella, Mari

Hesiodos Pan Lorbass
Syntyi 13.5.1998 Kuoli 13.5.2009
Omistaja: Airi Säe

"Lorbass" tuli tiensä päähän 11 vuotiaana vanhuuden myötä ilmenneen sydämen vajaatoiminnan murtamana. Voimakas, iloinen ja upea uros on poissa. Lohduttavaa on, että Lorbaksella on jälkeläisiä, joissa nämä hienon pojan ominaisuudet jatkavat elämäänsä. Rakas Tatsini on yksi näistä...

Monet meistä Hoffi-ihmisistä kuljemme matkaamme Lorpun jättämä tassunjälki sydämessämme...

Nugadogin Aniara
Omistaja Johanna Joutsenlahti
Syntynyt 13.9.1997, kuoli 13.2.2009

Muistan päivän, kun nuori pari haki luotani Otamoilta pienen, kauniin pennun. Ostoa oli kauan ja hartaasti mietitty, ja minulla oli hyvä olla, kun luovutin vauvelin näiden eläinrakkaiden ihmisten käsiin. Monta askelta on otettu (ja pyöräilijää haukuttu), matkalla tähän päivään, jolloin laitan Aniaran kuvan tälle surulliselle sivulle, kyynelsilmin. Tähän ei totu koskaan... Eikä se auta, ettei koiraa ole nähnyt vuosiin... Se säilyy sydämessä aina sellaisena juuri syntyneenä, sielu täynnä halua lentää urhean koiran lento läpi elämän... Oli mukava saada tutustua Ara.

Nugadogin Golden "Leevi" tuli ikäväksemme tiensä päähän 5.12.2007 omistajaperheen päätöksestä. Koiran paikkaa hoitaa nyt pikkuinen kaveri Cavalier King Charlesin Spanieli.

Leevi on mummonsa luona koirien taivaassa. Mieleeni ei tule muita sanoja, kuin, että "ompelin purjeet, laitoin matkaan, mutta tuulille en voinut mitään..."

Nugadogin Bon Bon Omistaja Marja ja Kai Lampela
Syntynyt 1.10.1998, kuoli 30.4.2006

Popo oli koira, jota arvostin suuresti. Se kuoli aivan liian aikaisin rajun kohtutulehduksen seurauksena hoitoyrityksistä huolimatta. Olen sanomattoman kiitollinen Marjalla ja Kaitsulle heidän minulle antamastaan mahdollisuudesta teettää pennut Popolla. Sen mahdollisuuden myötä minulla on tänä päivänä tuo elämäni koira:Tatsi, ja nykyään jo sen tytärkin (Zara). Jotkut koirat piirtyvät mieleen ikuisiksi ajoiksi. Popo oli sellainen... Muistan vieläkin tarkalleen, miten se juoksi, miltä sen turkki tuntui ja miten se pentujensa keskeltä katsoi minua niin ylpeänä. Kyyneleet nousevat silmiini... Hyvää matkaa Popo, pidän tyttärestäsi hyvän huolen...

Nugadogin Fantsu "Panda" kuoli vain 2-vuotiaana auton alle jäätyään 16.8.05.

Olit aamu johon heräsin,
olit päivä jonka elin,
olit ilta jota odotin, olit yö jota kaipasin,
olitkin unelma, jonka menetin.

Ystävää ja harrastuskaveria suuresti kaivaten
Virva, Janne, Pauliina ja Eerika.

Nugadogin Bianca
Omistaja Pia Salmi
Syntynyt 1.10.1998, kuoli 2005

Bianca poistui joukostamme "perhepoliittisista" syistä johtuen. Se oli valloittavan erilainen Hovawart. Tuntui kuin se olisi järkeillyt tätä maailmaa ihan hiukan enemmän ja syvällisemmin kuin me muut. Se sai elää oikein hyvän elämän Pian ja Petterin huomassa. Sen elämänilo jatkuu pennuissa, jotka sillä oli Tuulihovin Hamletin kanssa (Nugadogin D-pentue).

Nugadogin Eri-Ihana "Dara"Omistaja Sanna-Mari Herttua, Tuorila
Syntyi 17.1.2002 Kuoli 19.6.2003

Dara oli iloinen, rohkea ja valloittava Hoffineiti, joka antoi ihmiselle kaikkensa. Se sai elää vain pienen elämän. Dara menehtyi jäätyään traktorin alle juhannus aatonaattona -03. Jäi vain suuri kaipuu.

Canervan Capitan "Totti" Omistaja Marttila Mari, Merikarvia
Syntynyt 27.11.1993 Kuoli 18.6.02

Totti oli valtavan kokoinen Pyreneittenmastiffiuros, joka kuitenkin sydämeltään oli pieni suloinen sylissä pidettävä nallekarhu. Otimme sen meille kun se oli kolme vuotias. Kasvattajana sillä oli Carina Kanerva Porista. Totti opetti lempeästi kotiimme syntyneet Hoffi-vauvat talon tavoille, ja antoi erinomaista sosiaalisten taitojen opetusta. Totin herrasmieskäytös oli hyvänä esimerkkinä monelle nuorikolle, eikä sen kanssa leikittyään nuoremmat pelänneet isoihin koiriin törmättyään. Vaikka Hovawart on suureksi luokiteltava koira, tuntui minusta Totin kuoleman jälkeen, ettei talossa ole enää isoa koiraa lainkaan. Totin kuoleman jälkeen en ole halunnut ottaa uutta Pyrreä, sillä tuntuu, ettei koskaan enää synny samanlaista kuin se oli.

Mökä
Synt. 21.10.1991
Kuoli 29.5.2003
Omistaja: Seppälä Päivi

Mökä oli kasvattini (Nugadogin Cata Susanin) omistajan Bernhardinkoiravanhus. Se teki minuun suuren vaikutuksen niinä muutamina kertoina kun sen näin. Ennen kuolemaansa se ehti auttaa omistajaansa Päiviä Hovawartin pennun aikuistumisprosessissa, joka voi olla joskus hivenen vauhdikas ja tapahtumarikas. Nyt Mökä voi ylpeänä pilven reunalta seurata "pikkusiskon" touhuja.

Danahoffin Babette "Nuga" Omistaja Marttila Mari, Merikarvia
Syntynyt 17.8.1993 Kuoli 16.8.2000

Nuga oli ensimmäinen Hovawarttini. Sen ansiosta sain suuren rakkauteni tähän ihanaan rotuun. Se oli äärettömän rohkea ja kuuliainen tyttö. Se täytti hyvin perheessäni avoimena olleen koiran paikan, johon halusin kauniin ja monipuolisen vartioivan rodun. Minun ei tarvinnut koskaan kantaa huolta turvallisuudestani Nugan kulkiessa rinnalla. Se oli pienen kokoinen, mutta Hovawart isolla H:lla. Olen kiitollinen ihanasta koirasta sen kasvattajalle Outi Kanaselle.


	Etusivu Hovawart Oma laumani Pentueet Tapahtumia Pilven päällä Linkit Kennelini pentusuunnitelmia Teemaleirejä kasvateilleni Mittelityttömme Ruusa Tällä sivulla haluan kuvin ja muutamin sanoin muistaa elämässäni vaikuttaneita ja tutuksi tulleita nelijalkaisia ystäviä, jotka ovat siirtyneet luotamme pilven reunalle. Jokainen niistä on paikkansa sydämessäni ansainnut, eivätkä ne lähde muistoistani koskaan. Tunnen suurta ikävää, haikeutta ja kunnioitusta, mutta myös iloa siitä, että olen voinut nämä mahtavat eläimet tuntea. Nugadogin Aquila, "Prima" Syntyi 13.9.1997 Kuoli 3.3.2010 Omistaja: Katariina Mäkinen, Merikarvia On tullut aika kirjoittaa Priman nimi tälle haikealle sivulle. Pikkupennusta näihin päiviin läheiseksi tuntemani koira on poissa. Enkä saa haikeudeltani sanottua mitään järkevää. Jää hyvästi Prima... olethan joskus vastassa siellä... :`( Illalla kun Pohjoisen taivas tummuu, yksi tähti siellä kirkkaimpana loistaa, se olethan sinä siellä kuiskaten: "Enhän mennyt minnekään, nyt seuraan täältä teidän elämää." My heart is like a river Rebecca Lavelle Aaro Omistaja : Jari Tähkänen Arvioitu ikä kuollessa noin 12 vuotta Jari pelasti joskus hirvimetsällä tämän hurmaavan hirvikoiraherran ns. haulikon piipun edestä. Aaro sai Jarin ansiosta näin monta hyvää koiran elämänvuotta lisää. Koskaan emme saaneet tietää herran virallista ikää, ja saatoimmekin sitä vain arvailla. Lopulta tämä luonteeltaan vaatimaton mutta iloinen herra joutui taipumaan vakavan sairauden edessä. Se nukkui pois kauniisti Rikun ja minun rapsutellessa sen pörröistä turkkia... Hoffilove`s Ironman Omistajat: Taina ja Markku Kaasalainen Syntynyt 18.3.1999, kuoli 25.7.2009 Tervakoskiviikonlopulta kotiin ajaessani sain soiton itkuiselta ystävältäni. Heidän koiransa upea isä, Hoffilove`s Ironman oli kuollut yöllä. Minulla ei ollut sanoja, joita olisin osannut oikein asetella... Enkä löydä niitä nytkään. Tunnen niin voimakkaana sen surun, jota Ronin perheessä näinä päivinä käydään läpi. Ja kaipauksen, joka haluaisi vielä kuulla kumean haukun. Rakkaan, kumean haukun, joka on nukkunut ikiuneen. Menetys on valtava. Vaikka me olemme murheissamme, ja kaipaamme tuota väistämättömän valloittavaa poikaa, emme saa unohtaa, kuinka paljon hyvää se jätti jälkeensä, ja tulee vielä jättämään poikiensa sekä tyttäriensä kautta. Rakkaudella, Mari Hesiodos Pan Lorbass Syntyi 13.5.1998 Kuoli 13.5.2009 Omistaja: Airi Säe "Lorbass" tuli tiensä päähän 11 vuotiaana vanhuuden myötä ilmenneen sydämen vajaatoiminnan murtamana. Voimakas, iloinen ja upea uros on poissa. Lohduttavaa on, että Lorbaksella on jälkeläisiä, joissa nämä hienon pojan ominaisuudet jatkavat elämäänsä. Rakas Tatsini on yksi näistä... Monet meistä Hoffi-ihmisistä kuljemme matkaamme Lorpun jättämä tassunjälki sydämessämme... Nugadogin Aniara Omistaja Johanna Joutsenlahti Syntynyt 13.9.1997, kuoli 13.2.2009 Muistan päivän, kun nuori pari haki luotani Otamoilta pienen, kauniin pennun. Ostoa oli kauan ja hartaasti mietitty, ja minulla oli hyvä olla, kun luovutin vauvelin näiden eläinrakkaiden ihmisten käsiin. Monta askelta on otettu (ja pyöräilijää haukuttu), matkalla tähän päivään, jolloin laitan Aniaran kuvan tälle surulliselle sivulle, kyynelsilmin. Tähän ei totu koskaan... Eikä se auta, ettei koiraa ole nähnyt vuosiin... Se säilyy sydämessä aina sellaisena juuri syntyneenä, sielu täynnä halua lentää urhean koiran lento läpi elämän... Oli mukava saada tutustua Ara. Nugadogin Golden "Leevi" tuli ikäväksemme tiensä päähän 5.12.2007 omistajaperheen päätöksestä. Koiran paikkaa hoitaa nyt pikkuinen kaveri Cavalier King Charlesin Spanieli. Leevi on mummonsa luona koirien taivaassa. Mieleeni ei tule muita sanoja, kuin, että "ompelin purjeet, laitoin matkaan, mutta tuulille en voinut mitään..." Nugadogin Bravur "Uki" Syntyi 1.10.1998 kuoli 6.8.2007 Uki vietiin eläinlääkärille viimeiselle matkalleen eturauhaskasvaimen uuvuttamana. Aina iloisen ja onnellisen koiran energia ja ilo oli poissa, oli vain kuoret... Ainoa lohtu päätöksessä oli joskus rakkaalta ystävältäni Seppälän Päiviltä saamani tuntemattoman henkilön kirjoittama "Koiran viimeinen toive": Jos niin käy, että minusta tulee hauras ja heikko ja kivut häiritsevät untani, niin sinun on tehtävä mikä on tehtävä, sillä viimeistä matkaa ei kukaan ole estävä. Sinä tulet surulliseksi - minä ymmärrän. Älä anna surusi estää sinua, Sillä tänä päivänä enemmän kuin koskaan ennen, rakkautesi ja ystävyytesi punnitaan. Meillä on ollut niin paljon hyvää, tulevaa ei kannata surra. Et haluaisi minun kärsivän, kun aika koittaa, anna minun mennä. Vie minut sinne, missä he auttavat minua, mutta pysy luonani loppuun pidä minua lujasti ja puhu minulle kunnes silmäni ovat sulkeutuneet. Tiedän että aikanaan sinäkin huomaat sen olevan ystävyyttä, jota minulle osoitat. Vaikka häntäni on viimeisen kerran heilahtanut, niin kivulta ja kärsimykseltä olen säästynyt. Älä sure sitä että sen täytyy olla sinä, jonka täytyy tehdä päätös, olemme olleet aina läheisiä - me kaksi Älä turhaan anna sydämesi itkeä. -tuntematon- Nugadogin Bon Bon Omistaja Marja ja Kai Lampela Syntynyt 1.10.1998, kuoli 30.4.2006 Popo oli koira, jota arvostin suuresti. Se kuoli aivan liian aikaisin rajun kohtutulehduksen seurauksena hoitoyrityksistä huolimatta. Olen sanomattoman kiitollinen Marjalla ja Kaitsulle heidän minulle antamastaan mahdollisuudesta teettää pennut Popolla. Sen mahdollisuuden myötä minulla on tänä päivänä tuo elämäni koira:Tatsi, ja nykyään jo sen tytärkin (Zara). Jotkut koirat piirtyvät mieleen ikuisiksi ajoiksi. Popo oli sellainen... Muistan vieläkin tarkalleen, miten se juoksi, miltä sen turkki tuntui ja miten se pentujensa keskeltä katsoi minua niin ylpeänä. Kyyneleet nousevat silmiini... Hyvää matkaa Popo, pidän tyttärestäsi hyvän huolen... Nugadogin Fantsu "Panda" kuoli vain 2-vuotiaana auton alle jäätyään 16.8.05. Olit aamu johon heräsin, olit päivä jonka elin, olit ilta jota odotin, olit yö jota kaipasin, olitkin unelma, jonka menetin. Ystävää ja harrastuskaveria suuresti kaivaten Virva, Janne, Pauliina ja Eerika. Nugadogin Bianca Omistaja Pia Salmi Syntynyt 1.10.1998, kuoli 2005 Bianca poistui joukostamme "perhepoliittisista" syistä johtuen. Se oli valloittavan erilainen Hovawart. Tuntui kuin se olisi järkeillyt tätä maailmaa ihan hiukan enemmän ja syvällisemmin kuin me muut. Se sai elää oikein hyvän elämän Pian ja Petterin huomassa. Sen elämänilo jatkuu pennuissa, jotka sillä oli Tuulihovin Hamletin kanssa (Nugadogin D-pentue). Nugadogin Eri-Ihana "Dara"Omistaja Sanna-Mari Herttua, Tuorila Syntyi 17.1.2002 Kuoli 19.6.2003 Dara oli iloinen, rohkea ja valloittava Hoffineiti, joka antoi ihmiselle kaikkensa. Se sai elää vain pienen elämän. Dara menehtyi jäätyään traktorin alle juhannus aatonaattona -03. Jäi vain suuri kaipuu. Canervan Capitan "Totti" Omistaja Marttila Mari, Merikarvia Syntynyt 27.11.1993 Kuoli 18.6.02 Totti oli valtavan kokoinen Pyreneittenmastiffiuros, joka kuitenkin sydämeltään oli pieni suloinen sylissä pidettävä nallekarhu. Otimme sen meille kun se oli kolme vuotias. Kasvattajana sillä oli Carina Kanerva Porista. Totti opetti lempeästi kotiimme syntyneet Hoffi-vauvat talon tavoille, ja antoi erinomaista sosiaalisten taitojen opetusta. Totin herrasmieskäytös oli hyvänä esimerkkinä monelle nuorikolle, eikä sen kanssa leikittyään nuoremmat pelänneet isoihin koiriin törmättyään. Vaikka Hovawart on suureksi luokiteltava koira, tuntui minusta Totin kuoleman jälkeen, ettei talossa ole enää isoa koiraa lainkaan. Totin kuoleman jälkeen en ole halunnut ottaa uutta Pyrreä, sillä tuntuu, ettei koskaan enää synny samanlaista kuin se oli. Mökä Synt. 21.10.1991 Kuoli 29.5.2003 Omistaja: Seppälä Päivi Mökä oli kasvattini (Nugadogin Cata Susanin) omistajan Bernhardinkoiravanhus. Se teki minuun suuren vaikutuksen niinä muutamina kertoina kun sen näin. Ennen kuolemaansa se ehti auttaa omistajaansa Päiviä Hovawartin pennun aikuistumisprosessissa, joka voi olla joskus hivenen vauhdikas ja tapahtumarikas. Nyt Mökä voi ylpeänä pilven reunalta seurata "pikkusiskon" touhuja. Danahoffin Babette "Nuga" Omistaja Marttila Mari, Merikarvia Syntynyt 17.8.1993 Kuoli 16.8.2000 Nuga oli ensimmäinen Hovawarttini. Sen ansiosta sain suuren rakkauteni tähän ihanaan rotuun. Se oli äärettömän rohkea ja kuuliainen tyttö. Se täytti hyvin perheessäni avoimena olleen koiran paikan, johon halusin kauniin ja monipuolisen vartioivan rodun. Minun ei tarvinnut koskaan kantaa huolta turvallisuudestani Nugan kulkiessa rinnalla. Se oli pienen kokoinen, mutta Hovawart isolla H:lla. Olen kiitollinen ihanasta koirasta sen kasvattajalle Outi Kanaselle.