Takaisin
Nugadogin Erityinen "Tatsi"
Synt.17.1.2002 Merikarvialla. Kuoli monien kaipaamaan jääneiden suruksi tapaturmaisesti, aivan liian aikaisin, vain 8 vuotiaana 21.9.2010 Merikarvialla
Lonkat B
Kyynärpäät 0/0
Silmät Terv.
LT +125 pist.
2xCACIB
3xVACACIB (yksi hakemista vaille CACIB)
6xSERT
2xVASERT
ROP
3xVSP
3xROP-vet
17xPN-sij.
Emänä kennel Nugadogin G-, H- ja K-pentueille.
Tatsin jälkeläisistä 18 koiraa (24:stä pennusta) on käynyt näyttelyssä (tilanne 30.5.10). Näistä näyttelyssä käyneistä pennuista 13 on palkittu siellä vähintään parhaalla laatuarvosanalla ERINOMAINEN rotunsa edustaja. Myös luokka-, ym. sijoituksia ja sertejä on jo kasassa :-) Käyttöpuolella puuhailevat jälkeläiset ovat nekin menestyneet harrastuksissaan todella hyvin!
Tarkat tiedot Tatsista (Suomen Kennelliiton KoiraNet-jalostustietojärjestelmä)
Tatsi oli lyhyesti ja ytimekkäästi Elämäni koira.
Jokainen omistamani koira on (tai on ollut) tietysti rakas ja tärkeä, mutta tämä tapaus valloitti sydämeni jollain tapaa aivan erityisesti (nimensä mukaankin). Heti kun se syntyi ja oli vielä märkä ja limainen, ajattelin siinä olevan jotain Erityistä, vaikken osannut sitä sen paremmin selittääkään. Kun se varttui ja luonnekin alkoi tulla esiin, ihastuin taas uudestaan. Se oli rauhallinen, varmahermoinen ja -käytöksinen, iloinen, miellyttävä sekä sosiaalinen. Se oli omalla tavallaan myös hyvin naisellinen ja kai sekin on myönnettävä, että aika blondimainenkin joskus, jos tällainen ihmistyypin vertaus sallitaan En tiedä tuntuiko minusta vain, mutta aika ajoin huomasin ajattelevani, että koira luki minua kuin avointa kirjaa. Sille ei tarvinnut suuremmin räyhätä, vaan se reagoi jo pieniinkin signaaleihin. Luonnetestituomari kuvaili Tatsin olevan "pomminvarman perhekoiran", joka ei tule omistajalleen tuottamaan pettymystä. Tähän oli helppo yhtyä. Kun siitä vielä varttui hyvin kaunis neiti, en voinut olla kuin iloinen päätöksestä jonka sen pentuaikana tein ja se sai jäädä meille koiraksi.
Tatsia ei enää ole, ja elämääni jäi tämän upean kultaturkin jäljiltä aukko, jota ei yksikään koira enää milloinkaan kykene täyttämään. Tatsi oli kuin sieluni ja sydämeni varjo... Nyt minulle on jäänyt vain pohjaton ikävä.
Nugadogin Erityinen "Tatsi"
Synt.17.1.2002 Merikarvialla. Kuoli monien kaipaamaan jääneiden suruksi tapaturmaisesti, aivan liian aikaisin, vain 8 vuotiaana 21.9.2010 MerikarviallaLonkat B
Kyynärpäät 0/0
Silmät Terv.
LT +125 pist.
2xCACIB
3xVACACIB (yksi hakemista vaille CACIB)
6xSERT
2xVASERT
ROP
3xVSP
3xROP-vet
17xPN-sij.
Emänä kennel Nugadogin G-, H- ja K-pentueille.
Tatsin jälkeläisistä 18 koiraa (24:stä pennusta) on käynyt näyttelyssä (tilanne 30.5.10). Näistä näyttelyssä käyneistä pennuista 13 on palkittu siellä vähintään parhaalla laatuarvosanalla ERINOMAINEN rotunsa edustaja. Myös luokka-, ym. sijoituksia ja sertejä on jo kasassa :-) Käyttöpuolella puuhailevat jälkeläiset ovat nekin menestyneet harrastuksissaan todella hyvin!
Tarkat tiedot Tatsista (Suomen Kennelliiton KoiraNet-jalostustietojärjestelmä)
Tatsi oli lyhyesti ja ytimekkäästi Elämäni koira.
Jokainen omistamani koira on (tai on ollut) tietysti rakas ja tärkeä, mutta tämä tapaus valloitti sydämeni jollain tapaa aivan erityisesti (nimensä mukaankin). Heti kun se syntyi ja oli vielä märkä ja limainen, ajattelin siinä olevan jotain Erityistä, vaikken osannut sitä sen paremmin selittääkään. Kun se varttui ja luonnekin alkoi tulla esiin, ihastuin taas uudestaan. Se oli rauhallinen, varmahermoinen ja -käytöksinen, iloinen, miellyttävä sekä sosiaalinen. Se oli omalla tavallaan myös hyvin naisellinen ja kai sekin on myönnettävä, että aika blondimainenkin joskus, jos tällainen ihmistyypin vertaus sallitaan En tiedä tuntuiko minusta vain, mutta aika ajoin huomasin ajattelevani, että koira luki minua kuin avointa kirjaa. Sille ei tarvinnut suuremmin räyhätä, vaan se reagoi jo pieniinkin signaaleihin. Luonnetestituomari kuvaili Tatsin olevan "pomminvarman perhekoiran", joka ei tule omistajalleen tuottamaan pettymystä. Tähän oli helppo yhtyä. Kun siitä vielä varttui hyvin kaunis neiti, en voinut olla kuin iloinen päätöksestä jonka sen pentuaikana tein ja se sai jäädä meille koiraksi.
Tatsia ei enää ole, ja elämääni jäi tämän upean kultaturkin jäljiltä aukko, jota ei yksikään koira enää milloinkaan kykene täyttämään. Tatsi oli kuin sieluni ja sydämeni varjo... Nyt minulle on jäänyt vain pohjaton ikävä.
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
| Tatsikin oli innoissaan hakuharjoituksista | Ja varsinkin löytyneestä äijästä :-) |
 |
 |