Kennel Nugadogin

Etusivu    Hovawart    Oma laumani    Pentueet    Tapahtumia    Pilven päällä    Linkit

Kennelini pentusuunnitelmia    Teemaleirejä kasvateilleni    Mittelityttömme Ruusa   

Meidän laumamme asustelee Merikarvialla noin 50km Porista pohjoiseen, maaseudun rauhassa. Elelen omakotitalossa kolmen lapseni (Jesse -96, Tiia -00,Riku -03) ja miesystäväni Jarin kanssa. Kotipihaa vartioi tehokkaasti kaksi hovawart-narttua Tatsi (Nugadogin Erityinen) ja Zara, eli Nugadogin Huuma (Tatsin tytär). Uusin koiratulokkaamme on rodultaan mittelspitz, ja nimeltään Damirazin Ehta Enkelin Siipi alias Ruusa.

Kasvattajaurani aloitin vuonna 1997, jolloin ensimmäiset Nugadogilaiset pennut näkivät päivänvalon. Tein pentueen ensimmäisellä Hovawartillani Danahoffin Babetella (Nuga), joka tuolloin oli neljä vuotias. Eli Hovawarttipuuhissa olen ollut mukana vuodesta -93. Vuosien varella olen opiskellut mm. koiran kouluttamisesta, käyttäytymisestä, elekielestä, sen stressaantumisesta ja oppimismekanismeista. Olen kurssittanut itseäni myös koirien neurologisista sairauksista ja handlauksesta, vaikkakin koirien psykologia on kuitenkin se minun intohimoisin opiskelun kohteeni koira-asioissa. Kouluttajina eri aloilta on ollut upeita ihmisiä ympäri maailmaa, kuten Sally Hopkings, Gerard O`Shea, Riitta Aho, Tuire Kaimio, Ilmari Virtanen, Miia Kantinkoski, Cizinauskas Sigitas, Ranno Viitmaa ja Tarja Jokinen.

Kasvatuspuuhien lisäksi koirieni kanssa harrastan näyttelyitä, tottista, lenkkeilyä ja lapsivetoja. Olen viimeaikoina innostunut myös hausta, jota Zaran kanssa olenkin sitten vähän treenaillut. Tatsi on ollut myös mukana, ja sekin pitää siitä puuhasta nykyään kovasti! Koirien ja lasten kanssa puuhailun lisäksi opiskelen erityispedagogiikan aineopintoja ja jotain muuta pientä. Merikarvian ala-asteella pidän ajoittain lemmikkikerhoa. Näiden juttujen lisäksi olen ammattiliitto JHL:n pääluottamusmiehenä Merikarvialla. Vaikka olenkin koulutukseltani ammatinopettaja, olen työssä Merikarvian yläasteella unelma"duunissa" erityistä huomiota tarvitsevien nuorten parissa. Tekemistä siis riittää... :-)

Koirien ja ihmisten muodostamaan laumaan antaa lisäväriä Syyrialainen hamsteri (kultahamsteri) "Laikku". Se otettiin meille syksyllä -09, kun Tiian ensimmäinen hamsteri "Tico Tico" kuoli vanhuuttaan kesken päiväpuuhiensa.

Vuonna 2008 laumaamme tuli kaksi Belgianjättityttökania Ruohonurmen kanilasta. Tytöt olivat noin kolme kuukautisia meille tullessaan, mutta jo silloin melkoisen suuria. Tiia nimesi ne Liuku-Miinaksi (kutsumanimi Miina) ja Nöpö-Nenäksi (kutsumanimi Nöpö). Kun Nöpö teki pennut, jätimme Tiialle estekaniksi yhden valkoisen, punasilmäisen pojan, Lukan. Tein kaneillemme oman sivun.

Kaiken muun hauskan meillä on kaksi kissaa, "Luru" ja "Oggy". Unelmakollimme "Veeti" katosi kesän -09 alussa.... Ikävä seuraus kissan vapaudesta :-(


Matala majamme Kissojen valtakunta. Kuvassa Luru ja Veeti pienenä.
Miina ja Nöpö yhteisaterialla Kissat jäävät kokonsa puolesta kakkoseksi Lukalle, vaikka Luka on kuvassa vasta 4.5kk :-)
Jarin Hirvikoira Aaro